KARISMA

Jari Jolkkonen (HS Mielipide 12.11.) väitti, että motiivini ovat muut kuin tasa-arvo. Ymmärrän Jolkkosen tuohtumisen: hän selvästi painottaa yksinomaan uskonnonvapautta, kun minä pyrin ajattelussani sovittamaan yhteen yhdenvertaisuusajattelun ja uskonnonvapauden.

Uskon vahvasti, että tasa-arvoinen yhteiskunta on parempi kuin yhteiskunta, jossa joillakin on erityisoikeuksia. Suomessa tasaarvoon pyritään muun muassa sukupuolten kesken. Sosioekonomista tasa-arvoa tehdään tulonsiirroilla, ja koulutuksen maksuttomuus mahdollistaa kaikkien koulunkäynnin. Vakaumusten tasa-arvo ei millään tavalla poikkea edellä mainitusta. Kun vakaumukset asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan, saatetaan samalla ihmiset eriarvoiseen asemaan, koska vakaumusten takaa löytyy aina ihminen.

Jolkkonen perustelee evankelisluterilaisen kirkon perustuslaillista asemaa ja verotusoikeutta tarkoituksenmukaisuudella ja kirkon suurella jäsenmäärällä. Jos lähdemme tälle linjalle, voimme saman tien luopua kaikesta tasaarvotyöstä ja päästää valloilleen vahvemman oikeus yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuusperiaatteen tulee olla koko yhteiskunnan läpitunkema, muuten sillä ei ole merkitystä, eikä yhdenvertaisuuteen saa tehdä poikkeuksia tarkoituksenmukaisuus- tai enemmistöperustein.

Uskonnonvapaus takaa sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden.

Uskonnonvapaus ei oleta toteutuakseen erityisoikeuksia yhdelle uskontokunnalle. Uskonnonvapaus toteutuu muualla Euroopassa keskimäärin hyvin, vaikka siellä uskontokunnilla ei ole erityisoikeuksia.

Ymmärrän Jolkkosen huolen evankelisluterilaisen kirkon erityisoikeuksien purkamisesta. Erityisoikeuksista vapaa kirkko olisi hyvin erilainen kuin nykyinen. Toisaalta silloin se olisi juuri tarkasti jäsentensä näköinen. Tämä olisi hyvä sekä kirkolle että Suomelle.

Julkaistu HS mielipide 18.11.2010.