KARISMA

Suomi on hyvin pitkälle maallistunut maa. Lainsäädännössä kuitenkin pyritään pitämään kiinni impivaaralaisesta uskontoja suosivasta yhtenäiskulttuurista, jota ei ole enää vuosiin ollut olemassa. Johtavat poliitikot eivät halua nähdä, että Suomi on nykyään moniarvoinen ja -kulttuurinen maa.

Luterilaisen kirkon kansliapäällikkö Jukka Keskitalo asennoitui hyvin kielteisesti (HS Kotimaa 6.12.) yhteiskunnassa käytävään keskusteluun uskonnon ja evankelisluterilaisen kirkon asemasta Suomessa. Kirkko on moneen kertaan todennut, että moniääninen keskustelu pitäisi sallia. Eikö uskonnottomilla tulisi olla samanlainen oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun kuin muillakin?

Jari Jolkkonen (HS Mielipide 12.11.) väitti, että motiivini ovat muut kuin tasa-arvo. Ymmärrän Jolkkosen tuohtumisen: hän selvästi painottaa yksinomaan uskonnonvapautta, kun minä pyrin ajattelussani sovittamaan yhteen yhdenvertaisuusajattelun ja uskonnonvapauden.

Kirkonmiehet ja osa politiikoista olivat pahoillaan Ylen homoillasta alkaneesta laajasta kirkosta eroamisesta. Todentotta evankelis-luterilaisesta kirkosta on kahdessa viikossa eronnut lähes 40000 kirkon jäsentä.

Ville Päivänsalo (HS Mielipide 5. 11.) epäili, onko eroakirkosta.fi-palvelu hyvän kansalaistavan vastainen. Suomen perustuslaki toteaa, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Samalla se toteaa, että jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Monissa maissa näistä periaatteista on johdettu valtion tunnustuksettomuus, eli millään uskonnolla, puolueella tai vakaumuksella ei ole erityisasemaa valtiossa.